sunnuntaina, kesäkuuta 24, 2012

Kukkakaalia ja valkosipulinkynsiä

Sain idean tähän ruokaan vanhasta Hesarin ruokajutusta, jossa kerrottiin miten Italiassa kukkista käsitellään "vähemmän hellävaraisesti" kuin Suomessa.

Iso kukkakaali,  irrota kukkatertut ja halkaise suurimmat kahtia, poista huonot kohdat
Kokonainen valkosipuli,  irrota kynnet ja kuori ne, jätä kokonaisiksi
Ruokaöljyä noin 1 dl
Suolaa, pippuria
200 g vahvaa juustoa raasteena (mustaleimaista emmentalia)
purkki kermaviiliä

Lämmitä wokkipannussa puolet öljystä ja paista siinä valkosipulin kynsiä niin että ne ruskettuvat. Varo polttamasta niitä. Siirrä kypsyneet kynnet uunivuokaan ja jätä öljy pannuun. Laita öljyyn puolet kukkiksen kukkatertuista ja kääntele niitä kunnes ovat imeneet öljyn sisäänsä tasaisesti. Siirrä kukkikset myös uunivuokaan.
Paista sitten toinen satsi samalla tavalla.

Sekoita juustoraaste, kermaviili ja mausteet. Levitä 2/3 tahnasta kukkisten pinnalle ja laita vuoka uuniin
175 asteeseen 15-20 minuutiksi.
Ota vuoka uunista,  kääntele kukkiksia ja valele pohjalle valuneella nesteellä. Levitä loput tahnasta päälle ja laita vuoka taas uuniin noin puoleksi tunniksi.
Varo etteivät kukkikset pääse palamaan.

Toimii erinomaisesti sunnuntain uunipaistin lisukkeena.

perjantaina, kesäkuuta 22, 2012

Broisku kääriytyy pekoniin

Paketti kanan rintafileitä
Suolaa,  pippuria
Vahvan makuista juustoa,  esim. mustaleimaista emmentalia
Paketti pekonisiivuja

Levitä pöydälle iso palanen voipaperia / leivinpaperia. Levitä kanafileet päälle ja nuiji ne ohuiksi tasapaksuiksi,  mielellään myös tasasivuisiksi.
Mausta fileet reilulla kädellä,  broisku tarvitsee kunnolla mausteita.
Raasta emmentalia (tai ota juustohöylällä siivuja) ja levitä fileiden päälle.  Raaste tuntuu pysyvän paremmin sisällä,  siivuilla on tapana pursuta ulos paistamisen aikana.
Kääri fileet rullalle,  jokainen erikseen.
Kääri pekonisiivut kanarullien ympärille. Ne voi myös kiinnittää hammastikuilla jos haluaa mutta itse en viitsi kun näyttävät yleensä pysyvän ihan hyvin muutenkin.

Paista kuumalla pannulla rullien "pinta kiinni".
Sen jälkeen voit joko kypsentää rullat uunissa 170-200 asteessa tai paistinpannulla miedommalla lämmöllä. Varo ettei pinta pala,  kääntele rullia välillä.

Rullista irtoaa nestettä, josta saa hyvän kastikkeen.
Siivilöi neste paistinpannulle ja lisää desi kuohukermaa. Paista sekoitellen niin kauan että seon kiinteytyy kastikkeeksi ja on vaaleanruskeaa. Mausta tarpeen mukaan.

Yleensä paistan pari pakettia kerralla ja syömme näitä kylmänä vielä seuraavanakin päivänä. Ovat tosi hyviä vihreän salaatin kera.


Kerma-suklaa-hyydykekakku

Helppo ja nopea.

1 rlk kylmäpuristettua kookosöljyä
2 dl kuohukermaa
1 levy tummaa suklaata (itse käytän Lidlin 81% suklaata)
aitoa vaniljaa
makeutusta (steviaa)

Lämmitä kookosöljy ja kuohukerma kattilassa,  palastele suklaa sekaan lisää vanilja.  Sekoita kunnes suklaa sulaa.
Anna seoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Makeuta maun mukaan. Olen huomannut, että jos steviaa lisää kuumaan seokseen,  sen maku voimistuu kylmänä ja kakusta saattaa tulla liian imelä.
Vatkaa jäähtynyt seon vaahdoksi ja kaada irtopohjavuokaan. Anna seisoa yön yli jääkaapissa.

Minulla on lasten leivontavälineisiin kuuluva pieni irtopohjavuoka, joka on juuri sopivan kokoinen tälle annokselle. Normaali irtopohjavuokaan voisi varmaan tehdä kaksinkertaisen annoksen, muuten kakku jää aika matalaksi.

Vihreää luonnosta

Kreikassa kerätään hortaa,  meillä rikkaruohoja. Tärkeintä on kerätä ne puhtaasta paikasta,  kaukaa liikenteen saasteista. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että asun puhtaan luonnon keskellä.

Minun vihreään salaattiini tulee kasvimaalta lipstikan ja saksankirvelin nuoria varsia, ranskalaisen rakuunan lehtiä, ruohosipulin varsia ja kukintoja, ylivuotiseksi päässeen (ja itsestään siementäneen) tillin, persiljan ja palsternakan vihreitä osia.

Pellolta ja joen varrelta kerään mukaan aina niitä syötäviä rikkaruohoja, jotka ovat parhaimmillaan, nuoria:  voikukan lehtiä, vuohenputken nuoria lehtiä jotka ovat juuri avautuneet, koivun nuoria lehtiä, maitohorsman varren yläpään tupsut, apilankukkia, voikukan kukkia ym ym 
Toivo Rautavaaran kirja Mihin kasvimme kelpaavat on kovassa käytössä.

Huuhdon kaikki ainekset ja poistan huonot osat. Riivin ne sekaisin monitoimikoneen kulhoon,  leikkuuterä. Sitten annan koneen jauhaa ainekset hienoksi. Koneen käydessä lisään hyvää extra virgin oliiviöljyä sen verran että massa jauhautuu kunnolla. Lisäksi pieni liraus balsamicoetikkaa. Ne ovat kalliita, mutta riittoisia koska kerralla tarvitsee vain vähän. Vielä tujaus suolaa. Itse käytän ruokiin vaaleanpunaista vuorisuolaa ja puhdistamatonta merisuolaa, joita saa luontaistuotemyymälöistä ja nykyään ihan tavallisista marketeistakin.

Tämä sekoitus on itsessään varsin vahvan makuista,  joten "laimennan" sitä tekemällä lautaselle pohjan tavallisesta rapeasta salaatista, kurkusta ja tomaatista. Sekoitus tulee "kastikkeeksi" päälle. Maku tietenkin vaihtelee joka päivä sen mukaan mitä aineksia luonto tarjoaa ja paljonko sekaan laittaa öljyä/balsamicoa.

Juustomunat

En pitänyt paistetuista kananmunista ennen kuin keksin laittaa niihin juustoa. Nyt se on lempiruokaani!

Paista munat muuten ihan tavallisesti,  riko keltuaiset ja anna munien levitä mahdollisimman laajalle alalle pannun pohjalle.
Kun valkuainen alkaa hyytyä,  peitä puolet pinta-alasta jollain voimakkaan makuisella juustolla. Itse laitan useimmiten pari kolme siivua mustaleimaista emmentalia kahdelle kananmunalle.  Ripaus suolaa saattaa olla hyväksi.

Juusto sulaa munan päälle samalla kun pohja paistuu. Kun pohja on kunnolla kiinteä, käännä toinen puoli munasta juustopuolen päälle ja jätä vielä hautumaan vähäksi aikaa, jotta juusto sulaa kunnolla.

Nauti! Kahden munan annos on varsin tuhti yhdelle ihmiselle.

Kesäkurpitsa-spagetti

Täällä on yhdenlainen spagettikastikkeen ohje. Tosin itse pidän enemmän jauhelihakastikkeesta, jonka maustan reilusti tomaatilla, inkiväärillä, pippurilla ja mitä nyt sattuu kotona olemaan. Pääasia että kastike ei ole mautonta!

Spagettia teen nykyään kesäkurpitsasta.
Pese kaupan kesäkurpitsa ja kuori se, jos kuori on pahan näköinen tai et halua vihreää väriä spagettiisi.
Anna kurpitsan maata työpöydällä kyljellään ja vetele siitä perunankuorimaveitsellä noin sentin levyisiä siivuja. Toinen vaihtoehto on vedellä juustohöylällä koko kurpitsan levyisiä siivuja ja leikata ne veitsellä kapeammiksi. Juustohöylällä tulee myös paksumpia siivuja.
Lämmitä wokkipannussa vähän öljyä (noin 2 - 3 rkl). Lisää kurpitsat kuumaan öljyyn ja kääntele sen aikaa että ne kypsenevät. Pieni ruskistuminenkaan ei haittaa.
Lisää suolaa.

Kurpitsa on miedon makuista, mutta tykkään syödä sitä paistettuna ihan sellaisenaan ilman kastikettakin. Jos haluan tuhdimpaa ruokaa,  paistan pari juustomunaa seuraksi.

Pizzapohja

Karppaaja-lehdessä oli pizzapohjan ohje. Tämä kannattaa kaulita leivinpaperin ja muovin välissä ohueksi.

200g juustoraastetta
3 isoa munaa
2 rkl psylliumia
1 tl leivinjauhetta

Sekoita kaikki aineet hyvin ja jätä seisomaan kunnes on kiinteää. Levitä pellille.

Ohjeessa käskettiin paistaa pohjaa ensin 15 min 200 asteessa, mutta en huomannut sitä ja lätkin ainekset päälle samantien. Ei haitannut yhtään.

Tomaattisiivuja
Kevyesti paistettua sipulia
Tonnikalaa
Suolaa + pippuria

lauantaina, maaliskuuta 24, 2012

Ternijuuston korvike

Jos ternimaitoa ei ole saatavilla, uunijuuston voi tehdä maitojauheesta.

Kahden hengen annos:

3 dl maitojauhetta
1 dl kermaa
5 dl vettä tai sinistä maitoa
1 muna
ripaus suolaa

Sekoita kaikki ainekset hyvin, maitojauheella on taipumus paakkuntua kulhon pohjaan.
Kaada uunivuokaan, paista 150 - 170 asteessa puolisen tuntia.

keskiviikkona, helmikuuta 29, 2012

Melkein kuin jauhelihapizza


Alkoi tehdä mieli pizzaa, joten pyöräytin pikaisesti pizzanmakuisen jauhelihapihvin.
Kaulitsin kahden muovin välissä puoli kiloa jauhelihaa niin isoksi levyksi, että se nousi reilusti ison paistinpannun reunoille. Jauheliha kun vetäytyy kasaan paistettaessa ja halusin saada mahdollisimman ison läpyskän.
Paistoin ensin rapean kypsäksi toiselta puolelta ja käänsin sitten lautasen avulla ympäri.
Levitin päälle mausteita: reilusti sipulijauhetta, oreganoa, pippuria ja suolaa.
Jälkeenpäin tuli mieleen, että ne olisi tietysti voinut sekoittaa lihan joukkoon jo ennen paistamista.
Sitten viipaloituja tomaatteja ja emmentalia. Kansi päälle ja annoin hautua kunnes alapuolikin oli kypsä.

tiistaina, helmikuuta 28, 2012

Perjantairesepti

Sähköpostiini tipahtaa joka perjantai Herrankukkaron perjantairesepti, joka aika usein sopii karppaajalle kuin nyrkki silmään. Eilisiä reseptejä on ihan pakko kokeilla:
pekoni-persiljatäytteisiä sipuleita ja yrtti-valkosipulitomaatteja.


Pekoni-persiljatäytteiset sipulit

4 isoa sipulia
½ pakettia pekonia
1 dl korppujauhoja (tämän voi varmaan jättää pois tai korvata esim. soijajauhoilla)
2 rkl oliiviöljyä
1 kananmuna
1 dl pilkottua persiljaa
2 dl raastettua parmesaania
suolaa ja pippuria myllystä.

Kuori sipulit, mutta älä leikkaa kantoja rikki. Keitä sipuleita 20 minuuttia. Jäähdytä runsaassa kylmässä vedessä 15 minuuttia ja valuta.

Pilko pekoni pieneksi ja paista pannulla. Jäähdytä. Sekoita kulhossa korppujauho, muna, öljy, persilja ja pekoni sekä 1,5 dl parmesaania. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa sipuleista kanta pois, mutta varo tekemästä isoa reikää. Leikkaa sipulin yläosaan reikä ja koverra sipulin sisuksesta 1/3 pois terävällä veitsellä. Täytä sipuli pekoni-persiljatäytteellä ja laita päälle loput parmesaanista. Gratinoi 220 asteisessa uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes juusto ruskistuu.


Yrtti-valkosipulitomaatit

300 g kirsikkaterttutomaatteja
5 valkosipulin kynttä
4 timjamin oksaa
4 rosmariinin oksaa
2 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria myllystä

Huuhtele tomaatit. Laita ne pienehköön uunivuokaan (jotta tomaatit ovat tiiviisti). Kaada päälle oliiviöljy. Lyö valkosipulinkynnet kuorineen veitsen lappealla sivulla rikki (avita nyrkillä) ja asettele kynnet tomaattien sekaan. Asettele yrtit väleihin ja rouhi pinnalle mustapippuria ja suolaa.

Paista 150 asteisessa uunissa n. tunti.

maanantaina, helmikuuta 27, 2012

Laihdutuskakkua :D

Pakastimen (ja ruokakaappien) tyhjennysprojekti kierähti kahden ison omenasosepurkillisen verran eteenpäin, kun keksin, että töissähän on lauma ahnaita suita, jotka suinkaan eivät karta hiilareita.
Väänsin siis ison omenakakun (tai -tortun, kuten jotkut kutsuivat tätä luomusta). Olisittepa vain nähneet ilmeeni, kun yksi hieno rouva purjehti kahvitunnin jälkeen luokseni kovasti kiittelemään "laihdutustorttua". Ilmeisesti hän huomasi hölmistyneen ilmeeni, kun kiirehti heti selittämään, että se tuntui niin kevyeltä ja terveelliseltä, juuri laihduttajalle sopivalta herkulta, jossa oli tarpeeksi vähän sokeria ja rasvaa. No olihan niitä... Repesin vasta, kun hameenhelma katosi kulman taakse.

Jos siis haluatte yllättää työkaverinne - tai itsenne - "laihdutusomenatortulla", tässä resepti, olkaat hyvät.

Pohjataikina:
75 g voita
puoli desiä sokeria ja ripaus vaniljasokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
  • sekoitetaan nopeasti sekaisin ja taputellaan irtopohjavuokaan pohjalle ja reunoille
Täytteeksi omenasosetta (tai mitä tahansa mössöä, jota kaapeista löytyy)
Jätä yläreunaan noin sentti tyhjää.

Päällystaikina:
100 g voita
1 dl sokeria, vaniljasokeria
  • vatkataan vaahdoksi, johon lisätään
2 munaa
  • jatketaan vatkaamista kunnes on vaaleaa vaahtoa. Siihen lisätään varovasti sekoittaen:
pussillinen mantelijauhetta
1 dl kauraryynejä
1 rkl vehnäjauhoja + 1 tl leivinjauhetta keskenään sekoitettuna
  • Kipataan omenasoseen päälle ja paistetaan 175 asteessa noin tunti.

sunnuntaina, helmikuuta 26, 2012

Mantelileipäset


Olen tottunut syömään aamuisin ja välillä iltaisinkin voileipää kahvin ja teen kanssa. Juoma ilman suuhunpantavaa ei oikein maistu miltään. Leipä, pulla, edes pieni pipari tuntuu ihan välttämättömältä, jotta kahvihetkestä saisi kaiken nautinnon irti. Karppiruokavaliosta, vaikka muuten onkin ihan suun mukaista, on tuntunut puuttuvan jotain tärkeää. Siksi ilahduin ihan älyttömästi, kun löysin näiden mantelileipien ohjeen. Ne maistuvat mantelille ja juustolle eli aika neutraalille, joten niistä pystyy soveltamaan sekä imelää että suolaista hyvää. Olen syönyt niitä sellaisenaan, leivänpaahtimessa kuumennettuina ja voin kanssa, täytettyinä voileipinä (kuten kuvassa, jossa täytteenä on kurkkua ja suolalihaa) sekä imelän täytteen kera. Aina ne ovat yhtä hyvän makuisia ja todella ruokaisia. Yhdestä reseptin leipäsestä tulee aivan ähky olo.
Alkuperäinen resepti löytyy karppiresepteistä.


Mantelileipäset
2 munaa
2 rkl rahkaa tai partaäijää (turkkilaista jogurttia)
2 tl fiberhuskia
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl mantelijauhoja (laitan pussillisen eli 80 g)
3 rkl vehnänleseitä (itse laitan 1 rkl soijajauhoja)
1 rkl seesaminsiemeniä
150 g juustoraastetta
Vatkaa munat vaahdoksi ja sekoita siihen rahka/jogurtti.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja sitten lisää ne vaahtoon.
Lopuksi lisää juustoraaste.
Tee 4 leipästä pellille ja paista 200 asteessa noin 10 minuuttia.